Antti TuuriRecensioni

Tunnelmallinen pienoisromaani, jonka päätöksessä on maagisen realismin sävyjä. Kertomuksen tematiikasta ja tulkinnasta riiittäisi varmaan hyvinkin keskusteltavaa yhteen lukupiirikokoontumiseen.

Paljon tuttuja maisemia, kirja sinänsä puhutteli minua ja tykkäsin aika paljon. Jäi vain turhan lyhyeksi ja vähäsisältöiseksi, siksi en enempää tähtiä tällä kertaa antanut.½

Äidin hyllystä poimittu kirja kertoo helmi-maaliskuusta 1918. Romaanin kertoja on 17-vuotiaana suojeluskuntalaisten mukana vartioimassa venäläisiä vankeja Uusikaarlepyyssä. Päivät kuluvat pakkasessa vartioinnin ja koulutehtävien parissa, eivätkä nuoret pysty parantamaan vankien oloja tai välttämään näiden teloituksia.

”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa.” – tämän laulunpätkän lapset haluavat isänsä Saulin kuolinilmoitukseen, koska tämä on vuosia soittanut tanssiyhtyeessä tangoja ja valsseja haitarilla, vaikka olisi itse asiassa halunnut soittaa jazzia. Kukaan jälkeläisistä ei muista, että Sauli, hänen vaimonsa Elina ja heidän pieni Kaija-tyttärensä saapuivat suuren muuttoaallon mukana aavan meren tuolle puolen, eräänlaiseen satumaahan, vaikka vastassa olikin Volvon tehdas ja kova työ.
Aavan meren tuolla puolen -romaani on taattua Tuuria: hänen omaperäinen kertojanäänensä kuuluu kautta kirjan. Ulkoiset tapahtumat ovat melko vähäisiä: Sauli tuupertuu haitarinsa kanssa kotiovelle, eikä siitä enää koskaan nouse. Lapset ja lapsenlapset tulevat katsomaan häntä. Samaan aikaan Elina-matriarkan tyttärentyttärentyttären Elviran kouluun heitetään Molotovin cocktail, eikä Elviraa löydetä mistään sen jälkeen, ja sekalainen joukkio miehiä lähtee häntä etsimään, koska he ovat saaneet päähänsä, että tytön turkkilainen isä aikoo siepata hänet.(Kustantaja)

Mikä tämä on;ajankuvaus,rakkasromaani,seikkailu,historiallinen,tieteisfiktio? Ehkä kaikkia näitä ja juuri siksi se ei ole kunnolla mitään niistä.

Napakkaa.

Antti Tuuri kertoo kirjailijasta, joka lentopelkoisena matkusta junalla kirjailijafestivaaliin Turkkiin. Matkalla hän tapaa monenlaisia ihmisiä, monissa eri maissa. Kirjassa oli hyvää varsin yksityiskohtainen kuvaaminen mm. junasta, vaunusta ja junan avualiaasta henkilökunnasta.½

Vuoden 2011 koskettavin kirja. Kommunismin rakentamista Venäjällä 1930-luvulla. Oikeus ei voita.

Viisitoista metriä vasempaan; Talvisota

ei tämä, vaan Vääpeli Matala lentää

Ullan kirja -kirja, ei tämä

Finnish novelist Antti Tuuri writes about his writing and research practices.