Tämä taitaa olla paras kotimainen kirja jonka olen pitkiin aikoihin lukenut/kuunnellut. Pirjo Heikkilä oli aivan täydellinen lukija ja ääni Sirkalle, ja vaikka kirja onkin lyhyt, ehdin moneen kertaan hymyillä ja nauraa itsekseni tämän kanssa.

Tunnistin itsestäni paljon Sirkassa, vaikka ihan kaikkea sentään en. Ehdottomasti parasta tässä kirjassa on kuitenkin se, että tämä ei ole kertomus siitä kuinka eheytetään introvertti erakko, vaan siitä, että kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Tietyllä tavalla tämä toi mieleeni Sayaka Muratan Convinience Store Womanin, mutta tämä oli ehkä kyseisen kirjan humoristisempi serkku.

Tämä on sellainen kirja joka kannattaa kyllä ehdottomasti nimenomaan kuunnella, etenkin jos tuntuu siltä että kaipaa elämäänsä naurua, tai jos tuntuu että yhteisön paine olla menevämpi tai iloisempi tai avoimempi alkaa ottaa liiaksi päähän. ( )

Suloinen pieni tarina Sirkasta, joka on oikea introvertin ruumiillistuma ja keinua vaille vanhapiika. Kirjan lempeä huumori kolahti minuun täysillä. Sirkan karikatyyrimäinen hahmo tuntuu pitävän pilkkanaan niitä, joille parisuhde, perhellisyys ja kaikenlainen ulospäinsuuntautuva öyhöttäminen on ainoa oikea tai ainakin paras mahdollinen tapa elää.