Tuomo Jäntti

Olipa outo kokemus, mutta silti hyvä! Muistutti Annihilationia, enemmän vielä ehkä leffaa kuin itse kirjaa joka oli huomattavasti monitasoisempi. Alussa tunnelma on ehkä vähän kevyempi mutta loppua kohti synkkenee. Jotain kuvottavaa on siinä miten Jäntti kuvaa verson aiheuttamia muutoksia, miten ihmisen keho rapistuu ja muuttaa muotoaan: kun kolauttaa otsan lattiaan siihen tulee lommo.
En ehkä tajunnut mitä tässä tapahtui, mutta ei minun mielestäni pitänytkään. Kuka muutenkaan ymmärtää mitä täällä tapahtuu? Puhkiselitetyt teoriat muuttuvat aina epäuskottaviksi, selittämätön on paljon mielenkiintoisempaa.… (altro)