Ensin hatunnosto Mäkelälle; hienosti on käytetty ajankohtaan sopivaa kieltä, faktat on tarkastettu ja kirjasta saa varmasti paljon tietoa Eino Leinosta ihmisenä. Mutta mutta... kirja on tavattoman raskaslukuinen. Yli 500 sivua tajunnanvirtaa, en oikein tiedä oliko kyseessä päiväkirja vai mikä. Joka tapauksessa olen vähän (paljon) kyllästynyt tällaiseen tajunnanvirtaan, ja lisäksi en oikein sulata tällaisia toisen ihmisen kirjoittamia omaelämäkertoja. Kysyn taas, millä oikeudella kirjailija pistää sanoja oikeasti eläneen ihmisen suuhun, ja ajatuksa päähän? Sietämätöntä röyhkeyttä minun mielestäni. Olin helpottunut kun kirja loppui, ja jäin toisaalta vähän kaipaamaan kunnollista elämäkertaa. Pitäisi ehkä lukea se Onervan opus. ( )

http://tpi-reads.blogspot.com/2012/03/hannu-makela-mestari-eino-leinon-elama.htm... ( )