Päätin sivistää lapsiani tällä 70-lukuisella oudolla tapauksella. Herra Huu oli jäänyt itsellenikin etäiseksi ja oudoksi, jokin epämääräinen puolipelottava muisto tunkkaiselta 70-luvulta. Odotukset eivät siis olleet kovin korkealla, ja ensimmäisen tarinan jälkeen lapsetkin olivatkin sitä mieltä että olipas tylsä ja tyhmä. Mutta lopulta kun saimme kaikki luetuksi, lapset jäivät kaipaamaan lisää Herra Huuta. Kaikki tarinat eivät olleet heidän mieleensä, mutta joukossa oli pari todella hauskaa ja oivaltavaa juttua. Eli suosittelen antamaan Herra Huulle vielä mahdollisuuden. ( )