Armas J. Pulla (1904–1981)

On tammikuu ja 1900-luvun ensimmäinen päivä Pariisissa. Päivämäärä ei ole satunnainen, vaan merkittävä monella tapaa. Se on keskikohta La Belle Époquelle, ihanalle kaudelle. Kaudelle, jolle olivat ominaisia muun muassa kokotit – kauniit nuoret naiset, joista otettiin tunnelmallisia valokuvapostikortteja ja jotka olivat oman aikansa julkkiksia. Aika oli otollinen myös taiteilijoille, jotka kokoontuivat kuninkaallisten ja muiden silmäätekevien kanssa Maxim’s-ravintolaan Pariisiin.
"Tammikuun ensimmäinen 1900" on Armas J. Pullan tunnelmallinen katsaus vuosisadan alun Pariisiin ja sen seurapiireihin.
Armas J. Pulla (1904–1981) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti sotilaskirjasarjasta "Ryhmy ja Romppainen". Hän julkaisi monipuolisesti kirjallisuutta niin aikuisille kuin lapsillekin. Kirjoittamisen lisäksi Pullalla oli mittava ura kirjakustantamoissa ja toimittajana. (Kustantaja)… (altro)

Armas J. Pulla seuraa teoksessaan Ranskan neljän suurimman virran Rhönen, Garonnen, Loiren ja Seinen juoksuja, tutkii rantojen näkymiä, kertoo omista matkakokemuksistaan ja ulottaa retkeilynsä aina historian vuosisataísiin etäisyyksiin. Monipuolisista aineksista on syntynyt hauska ja kiinnostava, pirteällä kynällä kirjoitettu kirja, jossa aurinkoiset näköalat vaihtelevat, kasku seuraa kaskua ja jokaisen virranpolvekkeen takana odotaa uusi löytö väsymätöntä havaintojentekijää. Kirjoittaja viivähtää jokivarsien suurissa kaupungeissa, ihailee nähtävyyksiä ja historiallisia muistomerkkejä, tutustuu pitopöytien erikoisherkkuihin, kuuntelee ja kertoo itsekin tarinoita menneisyyden tapahtumista. Kuninkaat hoviseurueineen, linnanneidot ja trubaduurit, muskettisoturit ja majatalonisännät, viininviljelijät ja vanhojen kirjojen kauppiaat - kappale värikkäintä Ranskaa on elänyt ja elää yhäkin näiden virtojen vaiheilla. Armas J. Pulla on sisällyttänyt teokseensa harvinaisen
paljon virkístävää tietoutta. Jokaisessa yksityiskohdassa on ilmettä ja eloisuutta -- niinkuin kirjoittaja olisi vanginnut nykyiset ja menneet tuokionsa suoraan suurten
virtojen välkkeestä.
O T A V A… (altro)

Siloin kun halutaan viettää nautinnollinen hetki kotona, keitetään kunnon kahvit. Silloin kun asiat ovat jumissa ihmissuhteissa, mennään niitä selvittelemään kahvikupin ääreenn. Ilman kahvia päivittäinen ohjelmamme olisi hyvinkin toisenlainen.
Kahvin historia ei ole pitkä, mutta se on värikäs. Sen vaiheisiin liittyy monta maailmanhistoriallisesti tärkeää päätöstä ja monta hauskaa anekdoottia. Kahvin nauttimiseen kehittyivät heti alkuun tietyt rituaalit ja sen nauttimista varten syntyivät omat paikat, kahvilat. Tässä kirjass Armas J. Pulla kertoo kaiken mikä liittyy kahviin: sen "löydön" ja Eurooppaan tulon, sen merkityksen kulttuurissa ja talouselämässä, sen tunkeutumisen Suomeen, sitä vastaanhan sädettiin jopa kieltolaki, ja sen voittokulun nykyiseen asemaansa.
Armas J. Pulla antaa myös ohjeet kuinka valmistamme itse aitoa arabialaista tai brasilialaista kahvia ja teemme herkullisia ruokalajeja, joiden maun salaisuutena on kahvi. (Kansilehti)
Kahvin keksiminen oli vuohien ansiota 7
Myikö Eesau esikoisoikeutensa kahvinpavuista? 8
Kahvia, "sivistyneiden miesten koulu" 11
"Mustaa kuin muste ja tehokasta moniin vaivoihin" 14
Kahvi aiheuttaa halvausta ja impotenssia, julistivat lääkärit 15
Wienissä kahvi oli "turkkilaista kusta" 17
"Kun kuolee kahvia vatsassa, löytää paikan taivaassa" 21
Kahvi piti unen loitolla - mutta nukutti hyvin! 24
Kahvi siveyslääkkeenä 27
Kylmä englantilainen veri ja kuumentava kahvi 31
Kahvin vaikutus Englannin kirjallisuuteen 34
Kahvilasta kehittyy Ranskan vankin instituutio 39
Robespierre joi kahvia appelsiinien kera 42
Kahvin maailmanvallan luominen alkaa 44
Kahvituli Brasiliaan rakkauden hedelmänä 46
Brasiliasta tulee kahvin suurvalta 53
Kolmen miljoonan kahvisäkin hinnalla Brasilia lähti maailmansotaan 54
Kun kahvi tuli Suomeen 56
Granrothin opinnäyte "luonnonvastaisesta juomasta" 58
Kauraryynikahvia on vaikea oikeasta erottaa 60
"Kahvinjuojat ovat hienostuneita" 64
Kahvin maahanpanijaiset 66
Suomalainen joi kahvia ensimmäisen kerran 1637 69
Kun kahvin kiehauttaminen vaati "erikoishuushollerskan" 71
Juo sinäki nyt, Eliisa! 75
"Kuin Pöntysen pusu, märkä, ei muuta", sanoi Kaisa korvikkeesta 76
Vääriä valoja korvikkeelle 79
Fredrik Suuren kahvipaahtimot 80
Itävallassa kahvi on elämäntyylin tunnus 84
Budapestiläinen voi istua kahvilassa kaksikymmentäneljä tuntia 88
Pariisilaiskahvila on "älytoimisto" 92
Procopen "puhuva sanomalehti" 94
Suomen ensimmäiset kahvilat 96
kaskujen Bronda 101
Kruunupäitä kahvinystäviä 104
Kahvi - "ihanampi kuin tuhat suukkoa" 106
Kahvi-ihminen Eino Leino 112
"Kahavella kaikki muut saraat paranee vain ei nilikku" 114
Kahvipensas on primadonna 116
Suomi - kahvinjuonnin suurvalta 118
"Mitä kakarat kaffilla teköö, muuta meirän lapset jokk on oppinu" 123
Kahvikin maassa maan tavalla 124… (altro)

Onko MAINONTA maanvaiva vai elämän kukka?
"Ilma, jota hengitämme, koostuu typestä, hapesta ja mainonnasta", sanoo ranskalainen mainosmies Robert Guérin.
Mainonta on jo noussut alkuaineitten luokkaan, mutta mitä se oikeastaan on?
Tietosanakirja määrittelee sen asiantuntevan objektiivisesti toiminnaksi, "jonka avulla pyritään vaikuttamaan ihmisryhmien asenteisiin mainonnan harjoittajan haluamalla tavalla". Kirjailija Paul Valéry, joka ei ole mainonnan ammattimies muotoilee ajatuksensa subjektiiviseksi mielipiteeksi: "Mainonta, aikamme pahimpia maanvaivoja, loukkaa silmäämme, vääristelee ja väärentää kaikki käsitteet, pilaa maisemat, turmelee kaiken arvokkaan, jopa arvostelukykymmekin!" Mutta hänen ammattiveljensä Blaise Cendrars julistaa puolestaan: "Mainonta on tämän päivän elämän kukka. Se on optimismin ja ilon julistusta. Se hauskuttaa silmää, huvittaa henkeä."
Kirjailija ja mainosmies Armas J.Pulla jättää tässä teoksessaan kysymyksen lukijan itsensä ratkaistavaksi. Kantaa ottamatta hän käsittelee mainontaa ja sen kaksoisveljeä propagandaa kulttuurihistoriallisesta ja humoristisesta näkökulmasta. Leppoisan myhäilevään tapaansa hän osoittaa miten ikivanhaa mainonta on - peräti Aatamin aikoihin palautuvaa, mainostihan jo paratiisin käärme menestyksellisesti hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää. Keskiajalla kirkko kaupitteli paikkoja taivaassa: ristiretkille lähteville luvattiin huomattavasti parempia kuin muille- Esitys päättyy amerikkalaiseen alan pioneeriin, 1810 syntyneeseen Phineas Barnumiin, tyylin luojaan ja oppimestariin, joka oli mainosmies viimeiseen henkäykseensä asti.… (altro)